Erikoisklinikat

Allergia- ja astmaklinikka

Astman ja keuhkoahtaumataudin tunnistaminen on tärkeää. Oikealla ja varhaisella hoidolla voidaan vaikuttaa oireiden voimakkuuteen ja edistää keuhkojen normaalia toimintaa. Allergiset sairaudet tai astma ovat monelle arkipäivää. Allergia ja astmaklinikan tavoite on helpottaa allergia- ja astmapotilaiden arkielämää.

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus jonka tavallisia oireita ovat mm. yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Oireet ovat vaihtelevia ja voivat esiintyä jaksoittain astmakohtauksina.

Keuhkoahtaumataudin (COPD) aiheuttaja on usein tupakka ja sairaus etenee hitaasti. Oireita ovat rasitushengenahdistus, yskä ja limannousu sekä hengityksen vinkuna.

Astmahoitajan vastaanotolle sinut voi ohjata lääkäri. Voit myös tulla astmahoitajan vastaanotolle ilman lähetettä missä tahansa vaiheessa sairauttasi kun haluat neuvontaa ja ohjausta. Lääkemääräykset ja reseptin uusimiset vain lääkärin kautta.

Lapsen astmaoireet

Allergiat ja astma ovat hyvin yleisiä lapsilla.

Jos lapsella esiintyy hengityksen vinkumista ja hengitysvaikeuksia, on syytä pitää mielessä astman mahdollisuus. Fyysisessä rasituksessa ja erityisesti heti sen jälkeen ilmenevä yskä ja hengitysvaikeudet viittaavat vahvasti astmaan.

Pitkittynyt yskä saattaa myös olla alkavan astman oire. Tavallisin lapsen astmatyyppi on ns. infektioastma jonka ennuste on hyvä. Astman riskitekijät ovat lähisukulaisten astma sekä lapsen atooppinen ihottuma ja ruoka-aine-allergia.

Keuhkojen toimintatutkimuksilla keskeinen rooli astman toteamisessa

Keuhkojen toimintatutkimusten avulla tutkitaan keuhkoputkien vaihtelevaa ahtaumaa joka on tyypillinen piirre astmassa.

Kouluikäisten ja aikuisten astman selvittämiseen soveltuu perinteinen menetelmä, spirometriatutkimus, jossa on keskeistä, että potilas pystyy tekemään riittävän voimakkaita hengitysliikkeitä. Tutkimus suoritetaan puhaltamalla laitteeseen joka rekisteröi keuhkojen hengitystilavuuksia ja puhallusvoimaa. Tutkimukseen yhteydessä annetaan yleensä myös keuhkoputkia laajentavaa lääkettä ja katsotaan miten paljon lääke vaikuttaa.

Pienempien lasten astman tutkimiseen soveltuu oskillometriatutkimus. Oskillometria sopii erinomaisesti alle kouluikäisille lapsille (noin 2 ikävuodesta alkaen). Oskillometriamittaukset tapahtuvat rauhallisen lepohengityksen aikana jolloin se antaa arvokasta tietoa pienen potilaan hengitysteiden tilasta. Myös tällä tutkimusmenetelmällä voidaan tutkia keuhkoputkia laajentavan lääkkeen vaikutusta.

Kun haluamme selvittää onko lapsen keuhkojen toiminnassa poikkeavuuksia ja hyötyisikö hän astmahoidosta, voidaan spirometriaan tai oskillometriaan liittää juoksurasituskoe.

Spirometria ja oskillometria ovat täysin kivuttomia tutkimuksia ja soveltuvat paitsi diagnostiikkaan myös astmatilanteen seurantaan lääkehoidon aikana ja hoidon lopettamisen jälkeen.

Allergiaoireet

Allergiaoireiden syyn selvittäminen on tärkeää, varsinkin jos oireet ovat voimakkaita. Kaikkien allergisten sairauksien hoidossa tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman vähäoireinen, tasapainoinen ja hyvä elämä. Kouluikäisillä ja aikuisilla eläin- ja siitepölyallergiat ovat yleisiä ja ne voivat merkittävästi huonontaa elämänlaatua ja heikentää toimintakykyä. Pienillä lapsilla elämää rajoittavaa ruoka-allergiaa tai vaikea-asteista atooppista ihottumaa esiintyy aikuisiin verrattuna useammin. Lapsella allerginen oireilu vaihtelee myös usein iän mukaan. Allergiaoireita hoidetaan allergeenien välttämisellä, oirelääkkeillä tai siedätyshoidolla.

Siedätyshoito

Siedätyshoito eroaa oirelääkkeistä siten, että se hoitaa syynmukaisesti ja vähentää oireita lisäämällä vastustuskykyä allergeenia vastaan. Siedätyshoito annetaan pistoksina tai tabletteina. Siedätyshoidolla hoidetaan heinän siitepölyallergiaa, lehtipuiden siitepölyallergiaa ja huonepölypunkkiallergiaa.

Allergia –ja astmaklinikan palveluihin kuuluvat allergia- ja astmaselvitykset sekä hoidot:

  • Allergia-ja astmaneuvonta
  • PEF-ohjaus (myös työpaikka-PEF-seurannat)
  • Lääkkeenotto-ohjaus/astmainfo
  • Ihonhoito- ja allergiaohjaukset
  • Allergiatestaus:
    - allergiatestit (pricktestit eli ihopistokokeet) ja IgE-määritykset (verinäyte)
    - altistukset (ruoka-aine- ja lääkeainealtistukset)
  • Keuhkojen toimintakokeet
    - spirometriatutkimukset (perusmittaus, bronkodilataatio ja rasitusspirometria)
    - impulssioskillometriatutkimukset (perusmittaus, bronkodilataatio ja rasitustestit)
  • Siedätyshoidot (pistos- ja tablettisiedätykset)

Allergia- ja astmaklinikan tiimiin kuuluvat:

Maria Myllylä,
allergia- ja astmahoitaja, sairaanhoitaja

Liisa Winter,
lastentautien erikoislääkäri

Jere Reijula,
keuhkosairauksien erikoislääkäri ja allergologi

Johan Hedström,
korva- nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri

Iiro Välimäki,
yleislääkäri

Joonas Tynkkynen,
yleis- ja työterveyslääkäri

Janika Viljala,
sairaanhoitaja

Marina Vuorela,
sairaanhoitaja

Katarina Sällström, sairaanhoitaja

Diabetesklinikka

Fenixin diabetesklinikka on tarkoitettu kaikille joilla on todettu 2-tyypin diabetes, diabeteksen oireita tai riskitekijöitä diabeteksen sairastumiseen.

Diabetes on vakava sairaus, jonka kanssa voi oppia elämään. Pienilläkin elämäntapamuutoksilla voi itse tehdä paljon, jotta diabetes ei etene ja johda liitännäissairauksiin.

Diabetesklinikan palvelut:
Lääkäri
Työterveyslääkäri
Diabeteshoitaja
Työterveyshoitaja
Ravitsemusasiantuntija
Laboratoriopalvelut

Mielenterveysklinikka

Fenixin mielenterveysklinikalla sinua auttavat psykiatrit psykologit ovat kokeneita ja moni-osaavia ammattilaisia. Olemme harjaantuneet psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon.
Psykiatrille yleisimpiä ajanvarauksen aiheita:

  • Uupumus ja stressi
  • Mielialahäiriöt
  • Työkyvyn heikkeneminen
  • Ihmissuhdeongelmat
  • Lääkitystarpeen arviointi ja lääkityksen seuranta

Puoleemme voi kääntyä lievemmissäkin psyykkisissä ongelmissa ja elämän kriiseissä. Voimme tarjota myös kuntoutus- ja työkyvynarviointeja sekä työnohjausta.

Pauliina Piiroinen
psykiatria

Charlotta Suokas
psykologi, psykoterapeutti

Jussi Toikka
psykiatrian erikoislääkäri

Marie Sund
psykologi

Epäiletkö sairastavasi uniapneaa?

Oletko väsynyt? Pitääkö sinun ottaa päiväunia? Kuorsaatko? Voit mahdollisesti kärsiä uniapneasta. Uniapneaa kannattaa hoitaa, sillä hoitamattomana se nostattaa erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisen riskiä. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla.

Ota yhteyttä, Fenixistä saat apua vaivaasi!